|
|
|
|
Päivitän sivua mahdollisuuksien mukaan, joten homma voi kestää...Nimeä tai muita vastaavia tietoja en pyynnöstä laita juttujen perään! Laadunvalvontaakin harrastetaan.
Jutut saa läimiä TÄNNE
Laitanpa pari omakohtaista ihmetyksen aihetta aluksi:
Ovela on ollut joku, kun on kynäpenaalin suunnitellut sellaiseksi, että kun kynän sinne muitten piirtoapuvälineiden mukaan laittaa, ja vaikka 5:n minuutin (ajalla ei ole mitään
merkitystä) päästä ottaa uudelleen esiin, niin pohjimmaisena on se, jonka sinne laittoi. Kaivaa saa, vaikka tietysti päällimmäiseksi sen pisti. Tai joskus, kun sattuu (harvoin), että onkin päällimmäisenä, niin lyijy on ainakin loppu, tai muste. Tai sitten sanoo opettaja, että nyt mennäänkin koulun laboratoorioon katsomaan ruuvikompressoria, eikä kirjoiteta yhtään. Missä se penaalin muoto on noin määrätty? (Markku Lehtola)
Joskus tulee ajettua partaa, ettekö usko? Silloin pitää yleensä käyttää partakonetta tai muuta vastaavaa laitetta, koska niin on tapana tehdä, eikä keittiöveitsellä perata sitä orvasta. Sähköisissä laitteissa on usein johto, mistä tulee ne elektronit (tai voltit, niinkuin naapurilla). Niin, miten se johto voi olla aina tuhannen mutkalla, kun sen rakkineen ottaa kaapista? Laittaa sen sitten rullalle, kiertää koneen ympärille tai vaikka minne (teidänkin saniteettikaapista saattaa löytyä metkoja esineitä, varokaa!) Solmu jopa, on joskus siinä siimassa. Ja taas joudut oikomaan mokoman, kun arkkitehti on sen pistorasian kuitenkin laittanut niin kauas ettei riitä peilin eteen se johto muuten! (Markku Lehtola)
Ei ihme, että menevät asiat vaikeaksi. Aitoja asioita ei löydä enää etsimälläkään. Tupakista on vähennetty nikotiini olemattomiin, kahvi ei sisällä enää kofeiinia, maidosta on poistettu laktoosi, voileivän levitteessä ei ole rasvaa, kaupat myyvät kilvan alkoholitonta olutta ja jos arvaat mennä kysymään vaihtoehtoja, niin myyjättäret ovat kilvan hävyttömiä! (Antti Arvela, anar@lkol.lpt.fi)
Olen jo jonkin aikaa miettinyt, minne pesuun laitetun sukkaparin toinen sukka katoaa pesun aikana. Merkillisintä on se, kun olen heittänyt sen toisen pois, koska sillä ei ole paria, se toinen(mikä oli "kadoksissa") ilmestyy jostakin. Näin joudun heittämään senkin pois. ihmettelenpä vaan missä se sukka on sen aikaa kun se on hukassa ja mistä se tietää ilmestyä sukkakoriin kun se toinen on jo heitetty roskiin. Olen tullut "tutkimuksessani" siihen johtopäätökseen, että sukkateollisuus kouluttaa sukkia hukkaamaan itsensä, saaden näin sukkien kulutuksen nousemaan tai vain kiusatakseen ihmisiä. (Tuntematon)
Mistäköhän se johtuu, että aina kun on vessassa ja pitäisi pyyhkiä, niin on paperi loppu. Tai ainakin useimmiten. No, ennemmin tai myöhemmin kuitenkin. Onko se kierrätys vieläkin niin hidasta että rulla ehtii loppua ennen kuin uutta jätepaperia tulee tehtaalta täydennykseksi? Ja sitten vielä sanovat että edistys on aina vieraanamme. Pakkoko se on aina olla kehumassa! Harmittaa kun lähdin kehityksen kelkkaan mukaan. Onneksi putosin. Ajatella, että jos tietotekniikkakin olisi edennyt suunnitelmien mukaan niin nyt sitä elettäisiin paperittomassa yhteiskunnassa ja näyttöpäätteellä pitäisi pyyhkiä. (Arto.Kivimaki@Helsinki.fi)
Siisteyden määrä on vakio. Vastaava määrä epäsiisteyttä ilmestyy aina jonnekin
maailmakaikkeudessa (=kotona) jos jostakin saa sitä siivottua. Nyttemmin olen ymmärtänyt että teoriaani kutsutaan entropiaksi tai aineen häviämättömyyden laiksi. (peh@ttgroup.fi)
JUOMINEN
Kummastuttaa se mistä johtuu, että kun pari olutta juopi, niin jo kohta pitää mennä pihan perälle erittämään tuplasti sama määrä. Ainakin tuntuu tuplalta se. Silloinhan olisi niin, että ihminen olutta juotuaan haihtuisi ennen pitkää kokonaan olemattomiin. Jos esimerkiksi
joku ihminen painaa 80 kiloa ja sitten jollakin ajanjaksolla juopi 40 kiloa olutta ja aina erittää kaksinkertaisen määrän saman väristä eritettä, niin sehän ei painaisi enää yhtään ja voisi liihoitella tiehensä. Mitä siitäkin tulisi, jos kaiken maailman olutta juovat keekoilijat
pyrähtelisivät parvena kapakkaan ja sitten entistä kevyempinä sieltä takaisin. Ennen
pitkäähän ne olisivat sitten niin keveitä, että pakostakin joutuisivat he käyttämään esimerkiksi sukeltajan painovyötä etteivät törmäisi lentokoneeseen tai vaikkapa satelliittiin. Sitäpaitsi olut tai sima tai joku muu saman värinen neste on muutenkin taloudellista juotavaa, koska ei ruumiilta kulu energiaa sen värin muuttamiseen kun se muuten muuttuu siksi eritteeksi. Sitä eritettä en kyllä kenenkään kehota vastaavalla tavalla testaamaan. Paitsi tietysti onhan niitä kaikenlaisia kylähulluja tässäkin maassa jotka moista ehkä saattaisivat kokeilla. (Frans Koskenheimo, frans.koskenheimo@ntc.nokia.com)
Kettunen är bäst (Tuntematon)
TRAUMA TÄMÄKIN!
Ollessani lasna Louhelan kansakoulun ensimmäisellä luokalla Joensuussa, seurasin eräänä päivänä samalla luokalla olevaa serkkuani, joka seurusteli samaan aikaan luokkaa
ylempänä olevan poikahenkilön kanssa. Itse pysyttelin näkymättömänä taustalla. Siitä huolimatta tuo toinen lausahti kovaan ääneen serkulleni, että "miksi tuo apina seuraa meitä". Tässä yhteydessä on huomautettava, että olimme menossa kohti kotia, minun kotiani! Pahoitin lauseesta mieleni, sillä enhän suinkaan ollut lähellekään apinan näköinen, en. Tai ehkä sittenkin olin! Tuota lausetta jälkeenpäin mietin minä pitkään, ihan vanhuuden kynnykselle saakka. Kunnes äkkäsin, että ihan pelkkää ihmisen ilkeyttään se lauseen tokaisi, sillä minustahan on kasvanut ihan jalomuotoinen otus. (ainakin omasta mielestäni).
Eikä kukaan puhunut siihen aikaan 60-luvulla koulukiusaamisesta. Tämäkin vielä.
(marko.korhonen@kemi.fi)
KOIRAN KOULUTUS
Miksi typerää luontokappaletta yritetään kouluttaa pakolla tekemään temppuja jotka muka ihmisten mielestä ovat koiran mielestä mukavaa puuhaa.Ensin koiraa yritetään kouluttaa iloisin mielin ja koiralle makupaloja antaen sen jälkeen alkavat ihmisen hermot romahtaa ja ensin varsin viisaasta koirasta tulee yhtäkkiä hyvinkin tyhmä ja sille aletaan antamaan piiskaa ja monoa kylkeen jotta se alkaisi tajuamaan mutta ei.Lopulta koira pannaan keltaiseen pörssiin annetaan osastolle ilmoituksella annetaan sisäsiistikoira eläinrakkaaseen kotiin. (masentunut!!!(Jussi Saraniemi))
Vielä nykyäänkin löytyy semmoisia ruokakauppoja, joissa on ihan oikea lihatiski. Siellä kun pyydät vaikkapa sata grammaa kotimaista meetvurstia, niin eikös siihen paperille aina kuitenkin ilmesty muutama gramma ylimääräistä. Ja myyjähenkilö aina kysäisee, jotta "meni vähän yli, mutta saako olla". Olenkin sitä mietiskellyt, että mahtaako ne siellä kauppaopistossa, tai mikä lie lihainstituutti, oikein opettajan johdolla harjoitella painojen arviointia väärin. Väärinhän se on, kun siitä vain lihoo sekä asiakas että kauppias. Onkohan niillä oikein Amerikassa laaditut taulukot ja laskukaavat siitä, kuinka paljon kannattaa laittaa yli niin, että asiakas vielä on suostuvainen. Itse saattaisin jo älähtää, jos meetvurstia tarjottaisiin vaikkapa satakaksikymmentä grammaa. Sataseitsemäntoista voisi ehkä vielä mennä. Ehkä ei.
Niinikään minua on kutkuttanut ajatus, että jos vaikkapa
taksikuskiksi ryhtyisi tässä vanhoilla päivillään. Olisi se sitten mukavaa saada se lihamyyjä kyytiin ja ajaa se pari kilometriä kodon ohitse ja kysyä, jotta "meni vähän yli, mutta saako olla". (pertti.ruismaki@datex.imtg.fi)
Oletetaan että autosi on varastettu ja soitat poliisille - poliisit eivät tule paikalle ja auto löytyy p:un päreinä. Pitkällisten ja mammonaisten korjausten jälkeen ajelet iloisena että on hyrysysy taas alla, niin annas olla niin kyllä nyt poliisisedillä on aikaa sinulle - pitävät tutkaa johon ajanet tietysti "juuri yli rajan " ylinopeudella. Saadakseen määrärahoja "etsiäkseen" varastettua autoasi joskus ennen vuotta 2000. Em. aiheutui tietysti siitä että näit pomosi varastetun Chevyn edessä ja lähdit ajamaan sitä takaa ylinopeudella. Ei ne poliisit tietenkään ota todesta totuutta. Vilunkipelin varmasti uskovat mutta eivät totuutta. Pitääkö tässä mennä miliisille ja lyödä tonni suojelurahaa vuodessa samantien että vitutuskertoimet laskisivat kerralla ? Sitten kun kriminaali saadaan kiinni, niin eihän se maksa nanopenniäkään korvauksia ! Eikä se mitään rangaistuksia saa ! Asianomistaja saa... Mitäs ostit 100% verokottikärrysi ja jätit kadulle. Että sellaista on vehikulaari elämä Suomessa 1996...(huhtive@dlc.fi)
On se kyllä ihmejuttu. Jaa mikäkö? No se että kanootti ja banaani on lähestulkoon saman näköisiä. Mistäköhän tuokin johtuu. Ajatella jos banaanin nimi oliskin kanootti ja kanootin nimi olisi banaani. Siinä sitten ihmiset meloisivat banaanissa syöden kanoottia. Onko siinä nyt mitään järkeä? Kuka se on sen määrännyt että banaani on banaani ja kanootti on kanootti eikä toisinpäin? Mietitäänpä, jos koira olisi talutushihna ja talutushihna olisi koira. Kuinka moni ihminen koirattaisi talutushihnansa koiralla järven rannalle jotta itse isäntä pääsee melomaan baanilla ja syömään kanoottia. Hullunkurista?
Yksi asia minua myös ihmetyttää. Kun kerran busseissa lukee nuo linjanumerot. Entä jos siinä lukisikin vaan "bussi"? Ajatella, siinä sitten pysäytät bussin räntäsateella ja kysyt kuljettajalta että meneekö tämä bussi tikkurilaan niin kuljettaja ärtyisästi vastaa että "Ettekö te nää. Siellähän lukee että BUSSI!?"
On se toi e-mail sitten ihme juttu. Siinä sitä lähetellään elektroniikka postia ilman postimerkkejä. Olisi kyllä aika inhottavaa alkaa nuolla e-postimerkkejä kaiken päivää.
(K.A.N.A)
KAIKKEUS
Tässä päivänä yhtenä,kun koulussa pesäpalloa pelasimme, kiinnitin huomioni erääseen lihavaan poikaan. Aivoni alkoivat heti naksua ja tulin keksineeksi uuden maailmankaikkeus-teorian. Ensin ajattelin, että jos tuon lihavan pojan mahaan osuisi pallo kovaa vauhtia, niin mitä kaikkea sieltä uumenista tulisikaan pois. Varmaan tulisi kaikkea kummaa. Sitten ajattelin, että jos sieltä tulisikin galakseja ja muuta. Että kun sen maha aukeaisi kuin saluunan ovi, sieltä hyökkäisi toinen maailmankaikkeus, mutta pienempi kuin omamme. Sitten sen keksin: jospas maailmankaikkeus ei syntynytkään missään alkuräjähdyksessä, vaan jonkin lihavan pojan mahassa siitä mitä se oli syönyt suihinsa. Että mekin olemme jonkun lihavan pojan mahassa. Ja se lihava poika on toisessa (isommassa) maailmankaikkeudessa,joka taas on jonkun muun lihavan pojan mahassa jne. Helppoa! Mutta näitä lihavia poikia on jokaisessa maailmankaikkeudessa vain yksi. Sen tiedän ainakin, että se meitä pienempi maailmankaikkeus on sen näkemäni pojan sisällä. Maailmankaikkeudet tuhoutuvat aina, kun se lihava poika kuolee, mutta pojan sisällä aika kuluu hitaammin, kuin sen ulkopuolella.Esim. jos poika on 28,4 vuotta vanha, maailmankaikkeus sen sisällä on esim. 339871000000 vuotta
vanha (kyllä sen laskemiseen jokin kaava keksitään). Miettikääpä tätä NASAn hömppäukot, ennen kuin menette nukkumaan. (JK)
Otin nahkakamelini kuujuuston reiän kaltaiseen käteeni,joka hiirenä oli ollut vanukaspuurossani, en tiennyt kuinka olin, en ollut tarttunut rihmaani kahdesti vaakatasohuoneessa jonka olin kaivanut homeitiösieneni kellariin, milloin olinkin taas kun en kiertänyt kaulapulloa jossa pienet isoisäni rukkassaappaat kiilsivät kuin mukava, en ollut ollut lähellä, koisoa, joka näpsäkästi hajotteli suolarahoja, kokoelma kun olin, en saanut kielimatoa, olin melkein maitokala, joka kiepsutteli setäni kukkaa poristen pariisilaisten tuolimukissa ollen viisikymmentä kartiotorvea.
(Sami Juntunen)
Naurunpaikka on legenda nyt ja tulevaisuudessa. (veksinis@iwn.fi)
Muistan vielä kun kuosipäälysteinen, mutta varteenotettava kääpiö kääri mahlaa kuin takakarvoitus jodlausbaarissa. Se suopersi rasvauksensa talon päälle, hukan uimavaroitukseen ja puhkui talkooapina-kanalleni. Se huusi: vannottu oli kuivuutemme kunnes kuroit majakkani tuomeksi ja suopungistasi tuli takavalo. Talkooapina-kana puolsi isiensä hautaa turmalta ja nautti 12 toivetta vanhaan, kuoppaiseen polveensa, joka näytti hautakummulta. Lopulta kaikki poksahti. Mikä oli tarinan opetus? Kysy sitä henkilöltä, joka tietää. (JK)
Mikä itu on energysaversysteemeissä; kun pistää koneen päälle, se sammuu. Ja vaikkei sammuisikaan niin kuitenkin tulee kytättyä että milloin se sammuu ja heilauttaa hiirtä sammumisen estämiseksi, ikään kun se haittaisi ilkeän koneen piirejä. (Ville Harjulampi)
Onko kukaan juonut maitoa? Rasvatonta? Jos on niin onko hän lukenut mistä se maito on tehty. Se on tehty maidosta ja D-VITAMIINISTA. Siitä tuli minulle mieleen että minkäköhän näköinen on se ihminen, joka sitä d-vitamiinia sinne maitoon kaataa. Mitähän se ajattelee kaataessaan sitä d-vitamiinia sinne maitoon. Minkähän näköisestä purkista se sitä
vitamiinia sinne maitoon kaataa. Kaataakohan se sellaisesta valko-sinisestä purkista jossa lukee oranssilla tussilla kirjoitettuna, apaattisella käsialalla: D-vitamiinia. Onkohan se ihminen naimisissa ja onkohan sillä lapsia. Ja koira. Ja sitten kun tämä henkilö menee kotiinsa illalla, niin onkohan se hirveän ylpeä. Että:Ho-hoo, taas tuli päivä kaadettua d-vitamiinia maitoon kuin eno. Kyl' se niin on, että ilman minua ois moni (sinunkin tuttu) kuolluna d-vitamiinin puutokseen yksin kodossaan. Tuopas vaimo kruununi niin pääsöen taas juoksemahan takapihalle ilmon vaatteita ja sitä naapurin emäntää taas ottaapi päähän kuin susi! (JK)
Vene katolla
Palasin tässä äskettäin kesälomalta (kiitos, vettä satoi koko ajan). Työpaikan naapurissa oleva omakotitalon isäntä oli hilannut veneen talonsa katolle. Minua jäi tämän toimenpiteen tarkoitus vaivaamaan. Pohdiskeluissani olen päätynyt siihen tulokseen, että
- äijä on tosi pessimisti: odottaa kesän muuttuvan niin sateiseksi, että on varautunut uuteen vedenpaisumukseen tai
- on luonteeltaan kiero ja ylimielinen: ajatellut, että "laitanpa veneen katolle, niin eiköhän sateet lopu". (Yritti siis hämätä luontoa tällä älyttömältä vaikuttavalta tempullaan). helekatti.
Joulukinkun paisto (kaikkea sitä näinkin muka kesällä mieleen tulee)
Muistiini palautui vuosien takaa pikkujuttu sanomalehdestä: Nuoripari oli ryhtyny Parkanossa jouluaaton aattona kinkkua paistamaan. Hommasta ei syntynyt alkuun muuta kuin iso riita siitä, mikä on kinkun oikea paistolämpötila. Riita kehkeytyi sen verran ärhäkkääksi, jotta poliisit piti tilata paikalle rauhaan pakottajiksi. Riita ratkesi kun konstaapeli ilmoitti, mikä se kinkun oikea lämpötila oikein on. Kotiin palasi joulurauha. Episodi ei voinut olla herättämättä vastentahtoista kunnioitustani poliisien työtä kohtaan. Mitä kaikkea virkamiehen onkaan tiedettävä voidakseen virkansa kunnolla hoitaa? (Matti Hirvonen)
Ei vois päivä paremmin alkaa, ku peruutin autoa tallista ja tuli lokasuojaan lommo.. Noo... koulussa oli sitte 2 koetta, joista olin kummanki unohtannu.. Illalla menin naapurikuntaan ja autosta loppu bensa. Olis ollu parempi jäädä sänkyyn aamulla!!! (Satu Päiväniemi satupa@lesti.kpnet.fi)
Miksi auto on kulmikas...
Olempa ihmetellyt sitä, että kukahan se oikein ensimmäisen auton suunnitteli, ja miten. Minkä takia se keksi hän laittaa autoon neljä pyörää, miksei kaksi tai kolme, meitä mahtuisi enemmän nykyisille teillemme ja loppuisi se valitus yksityisautoilun haitoista, kun ei olisi muita vaihtoehtoja kun ajaa yksin tai sitten muijan tai muijan ja anopin kanssa, esimerkiksi. No autostahan tuli neliskanttinen (koska siinä on neljä pyörää ja ne on kulmissa). Jos auton suunnittelija olisi alkujaan saanut päähänsä tehdä autosta pyöreä, niin olisi hän viisaudessaan ruvennut suunnittelemaan renkaita pyöreään alustaan. Ympyrään asennetut renkaat tosin hidastavat eteenpäin menoa, mutta pyörivä liike on sitäkin rajumpaa, jopa niin rajua, että sillä voittaa maan vetovoiman... Eli mitä opimme tästä; jos olisi viisas Herra AutonKeksijä alkanut suunnittelemaan autoa pyöreämmiltä linjoilta, ei tarvitsisi Juhaneiden ihmetellä kuka ne peltojen viljat kuvioi, sehän voi olla vaikka naapurin Esko uudella ufollaan, suomalaistyypillisesti hyperkunnossa... (Jari Tuononen jari.tuononen@dlc.fi)
Potran vastakohta on pinkeä. (Tuntematon)
Lyhyt muisti
Oletteko koskaan miettinyt, miten lyhyt ihmisen muisti on? Kovin on lyhyt se. Jos esimerkiksi näette kadulla, että joku katsoo juuri kelloaan, ja sitten menette heti kohta kysymään, että paljonko se kello on, niin jo pitää katsoa kellosta uudestaan, kun ei enää muista. Ettekä te itsekään muistaisi, jos sitä teiltä tultaisiin sillälailla salakavalasti yllättäen kysymään, vaan ranteesta se olisi aika tarkistettava. Minkähän takia sitä kelloa pitää aina välillä katsoa, kun ei sitä aikaa kumminkaan muista? Ihme hommaa. Kai se on joku pakonomainen reaktio aina välillä varmistaa, että onhan se vielä tallella. Eivät olleet hipit päässeet ukkivainaan perintökelloa ranteesta varastamaan, hyvä, hyvä! (Kallio Petteri k140734@cs.tut.fi)
Lähes kaikki ystäväni valittavat aina samaa asiaa lomiensa jälkeen: Lomat kuluvat liian nopeasti. Mutta miksipä vallittaa, kun yksinkertainen loman pidennyskonstikin on keksitty ja toimivaksi todettu. Esimerkiksi etelän matka tai kesämökillä oleminen tuntuu huomattavasti pidemmältä kun ottaa anopin mukaan. Uskokaa tai älkää, mutta moni alkaa jo toivoa lomansa loppumista sen puolessa välissä. Jos olette uhkarohkeita niin kokeilkaa !!!
Mahtaisikohan saman tyyppinen kokeilu toimia myös yleissaamattomuuden poistoon? Ei muuta kuin uhka pakkolomasta anopin luokse heti kun on ylimmääräistä vapaata, niin kyllä sitä ehkä alkaa yllättäen muistamaan tai jopa keksimään vaikka mitä tekemättömiä tai
keskeneräisiä askareita omassakin kotitaloudessa. Yleensä em. askareiden hoitamiselle tulee jopa niin kiire, että ne tulisi hoitaa heti kun vain vapaapäivät alkavat. (Pekka.Nuutinen@csoy.fi)
KIINA
Onko kukaan miettinyt, että miten kävisi kaivaisi tunnelin maapallon läpi ja hyppäisi sinne. Ei kai sinne kyllä kukaan hyppäisi. Turhaan olisi kaivettu hyvä kuoppa. Mutta jos olisi hullu ja hyppäisi, niin mitenkähän kävisi. Tippuisikohan sieltä maailman toiselta puolelta ylöspäin? Vai jäisiköhän Maan keskipisteeseen kellumaan painottomaan tilaan? (ah..) Oletetaan, että tippuisi ylöspäin. Mutta ajatelkaapa, että sitten kun tippuisi siellä Kiinassa ylöspäin maassa olevasta kuopasta niin ei siitä varmaan poliisit tykkäisi. Tulisivat sanomaan että: "Mitä sinä täällä meidän kauniissa maassamme ylöspäin tiput? Häkkiin vaan! Ja sitten ne ottaisivat kädestä poliisiotteella kiinni ja veisivät linnaan lusimaan. Kyllä siinä olisi leikki kaukana! Että semmoisia piruja ne ovat, ne kiinalaiset. (jussike@kastelli.edu.ouka.fi)
olipa kerran kettunen
semmone ihan settunen
syöny oli muutaki ku pettunen
ehkäpä monta lettunen
(Hameenlinnan.kaupunkiuutiset@hasa.htknet.elisa.fi)
Laskupäätä?
Joku se väitti juomisesta, jotta kun painaa 80 kg ja juo 40 kg olutta, niin tämän jälkeen kun poistaa tuplamäärän nestettä (80 kg) ei painoa ole enää ollenkaan! Voisiko joku minua viisaampi perustella tämän eli onko tämä muka tosi: 80+40-80=0 ????? Eipä tainnut hipillä olla compuutteria käsillä tehdessään moisia aineenhävitysteorioita. (PML)
Lähettäjä:Päivi
E-mail:hakuru@freenet.hut.fi
Itkuvirsi: koulutehtävien teon iloa
Pitää tehdä englannin tunnille businesskokous. Tavallaan siis sellainen nätytelmä, englanniksi puhutaan tietenkin. Ja otetaanpa vielä videolle tuo kirottu kokous että ope saa sitä katsoessaan kaikessa rauhassa nauraa ilman pelkoa siitä, että oppilaat loukkaantuu. Sitten aloitetaan. Kaksi tuntia veivataan, kun nauhoituksen aina sotkee nauruuntyrskähdykset, ääntämisvirheet ja muu kiva. Sitten se alkaa sujua, kaikki hyvin. Kunnes huomataan, että videokameran punainen valo ei pala. Me vihataan koulua!
Lähettäjä:Sander Ollius
Juttu:Kismitys
Söin kerran kismetin. Tuli nenän päähän finni. Kyllä kismitti.
Juttu:Naisten kätkeminen
Kävin joku aika sitten Yhdysvalloissa.Tarkemmin sanottuna Californiassa. Kummastukseni oli varsin suuri,kun kaikki naiset eivät olleetkaan noita TV:stä ja elokuvista tuttuja vaaleita kaunottaria,vaan mitä olivat he? Varsin tukevarakenteisia olivat ja tummiakin vielä! Laittavatkohan ne kaunottaret jonnekin piiloon aina silloin,kun joku miesturisti erehtyy sinne menemään? Huokailevat kulman takana, että "Olipa hyvä,kun huomasit tuon turistin Frank!
Ehdittiin kätkemään kaikki! Tiedä vaikka olisi vienyt meitin naiset,tuo vaalea viikinki." Ketkuja ovat,miehet rapakon takana...
Lähettäjä:Tuija
Juttu:Muu
Otsikko:Kohtalon iva
Aina kun on puhuttu siitä kohtalon ivasta niin minä olen tullut siihen tulokseen että sillä on huono huumori, tai oikeastaan se koettelee tavallisia ihmisiä. Sillä on sellaset teemaviikot, esim. Tuija-teemaviikko, jolloin se testaa että miten kauan sitä saa kiusata että se hermostuu totaalisesti ja sitten merkkaa pieneen kirjaan että missä kohtaa henkilö nanonano pimahti ja piirtää käyrän. Sitten se valitsee toisen henkilön teemaviikot ja kiusaa sitä aikansa ja piirtää taas, ehkä tussilla vihkoon. Kohtalo on kuitenkin myös reilu. Kun se ottaa jotain ihmiseltä pois niin se antaa yleensä tilalle, mutta sillä ei ole oikein suhteellisuuden tajua. Minun mielestä ei esimerkiksi ole oikein, että kun koi syö minun parhaan neulepaidan rintaan ison reiän niin kohtalo korvaa sen antamalla minun voittaa Valittujen palojen arvonnassa karttakirjan. Ei kysynyt minulta, vaihdanko lempineuleen karttakirjaan! Aina kun jotain tapahtuu, niin saa kyllä odottaa että kohta kohtalo tasaa tilit suuntaan tai toiseen. Mutta sitä mietin, että kun se varmasti tekee sitä tilastoa että missä vaiheessa on kenelläkin hermot mennyt sen konstailuihin niin mitä se sillä tekee? Vai onko se niin että se on tilivelvollinen pomolleen, että töitä on tehty, tässä dokumentti, tai sitten se tallettaa niitä itseään varten myöhempiä teemaviikkoja ajatellen. Mutta kiero huumori on kohtalolla, koska se ei ikinä kysy että kelpaako tämä ja tuo juttu sen tilalle kun menetit sitä ja tätä.
Lähettäjä:Mari
e-mail:margaret@universalmail.com
Juttu:Sipulin kasvatuksen ihmeitä
Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että sipulien viljely on oikeastaan aika epätaloudellista hommaa. Yhden sipulin kun pistät maahan, siitä kasvaa tasan yksi sipuli. Otetaan esimerkki: sipulinviljelijällä on sata sipulia, jotka hän keväällä laittaa maahan. Syksyllä hän korjaa sadon ja syö siitä kymmenen sipulia. Seuraavana keväänä ei olekaan enää kuin 90 sipulia ja lopulta niitä ei ole yhtään. Vaikka saakin kaikkia EU-tukiaisia sun muita, urhea sipulinviljelijä menee konkurssiin ja saa masennuksen ja ryhtyy merkonomiksi. Mitä opimme tästä: emme mitään. (Oikeasti niihin sipuleihin tulee myöhemmin jotain siemeniä, joista tulee pikkusipuleita - luulisin.)
Lähettajä:F
e-mail:frans.koskenheimo@nokia.com
Juttu:Sukat, tekniikan salaliitto, kalja ja villakoirat
Sukkia on kahdenlaisia: Sellaisia, jotka kiristävät ja sellaisia, jotka rullaantuvat nilkkoihin makkaralle. Kummatkaan eivät toimi. Voisihan sitä toki käyttää sukkanauhoja, mutta kun mulla on jo nämä 'eroottiset sandaalit'.
Enoni kertoi takavuosina eräästä työkaveristaan, jolla oli jalkaproteesi. Sukka liukui liukasta proteesia pitkin makkaralle, jollei sitä kiinnittänyt millään. Kerran oli kuulemma käynyt niin, että kyseinen henkilö oli ollut jonkun neiti-ihmisen kanssa ravintolassa syömässä. Tarina kertoo, vaan en muista kumman aloitteesta hemmo oli alkanut korjata makkaralla ollutta sukkaansa, jonka seurauksena nainen oli kuulemma pyörtynyt pöytään kun kaveri oli kiinnittänyt sukan nastoilla kiinni sääreen.
Eilen huomasin, että muuten ihan hyvistä sukistani puuttui lähes kokonaan pohja. Ei oikein raaskisi niitä roskiinkaan heittää - eihän ne vielä ole viittäkään vuotta vanhat, eikä kukaan tiedä pohjan rei'istä, kunhan vaan muistaa pitää kengät jalassa, tai ei ainakaan nosta jalkoja pöydälle.
Sukkia kannattaa ostaa vain yhdenlaisia: Kun sukkia pesee n paria, pesukoneesta löytyy 2n-1 kappaletta tai joku muu pariton määrä. Kun kaikki sukat ovat samalaisia, sukkia syövä pesukone ei saa kuin yhden sukan saalikseen, muutenhan toinenkin jäisi käyttämättä. Hähää - mahtaa pesukonetta nyt kismittää. (Tämä tosin sivuaa erään toisen kaverin teoreemaa sukkien käytöstä ydinjätteen hävittämisessä)
Ilmeisesti on myös niin että pesukoneen aineenvaihdunta muuttaa sukat tyhjiksi kaljapulloiksi ja villakoiriksi - niitä kun löytyy kämpästä välillä häiriöksi asti, mutta sukkia ei sitten mistään:
Jos esimerkiksi joku ihminen ostaa 5 paria sukkia, kympillä pari. Kaikki sukat pestään kerran viikossa ja joka kerta pesukone syö yhden. Kymmenen viikon päästä kaikki sukat on syöty ja nurkissa pyörii pölyn seassa 100 tyhjää kaljapulloa. Päittäin menee, joten tyhjistä pulloista saaduilla rahoilla voi ostaa taas 5 uutta paria alennusmyynnistä. (Tarkempaa tietoa tosin ei ole siitä, kuinka suuri osa sukasta muuttuu tyhjäksi kaljapulloksi ja kuinka paljon pölykoiraksi).
Semmosta.... tjaahas - kahvi on loppunut.
Lähettäjä: Timo Hirvonen
e-mail: maveric@nic.fi
Tarina: Harmittaa lauantaina
On se vaan kummallista, peräti kummallista. Kun lauantai-iltapäivällä käyt makaamaan sohvalle ja aiot ottaa piristävät nokkaunet, niin silloin se aina soi, se puhelin. Ja kun siihen sitten vastaat, ärtyneenä kun jäi päiväunet ottamatta. Niin siellä soittaa aina joku henkilö, joka on vähintään Veronmaksajain Keskusliitosta tai Mannerheimin Lastesuojeluliitosta. Ja se henkilö kysyy aina, onko huono aika. Eikä se silti usko, vaikka kuinka sanoo, että on huono aika, se vaan alkaa puhumaan. Ja se haluaa aina myydä jotain, tai ainakin saada rahaa johonkin ylevään ja tärkeään asiaan. Siksi se puhuukin niin ystävällisesti, kun se kuitenkin haluaa rahaa.
Onkohan niillä Veronmaksajain Keskusliitossa ja Mannerheimin Lastesuojeluliitossa salaiset tutkalaitteet, millä ne tarkistaa milloin joku käy lauantaina sohvalle pitkälleen, että ne voi juuri silloin soittaa? Sellaisia laitteita ei saisi olla.
Lähettäjä: Sami Juntunen
e-mail: sami@emux.net
Pakina: Tuleeko mukaan?
Hampurilaisravintoloissa (nimeltämainitsemattomissa) tai vastaavissa syömispaikoissa kysellään aina että tuleeko mukaan vai syötkö täällä. Jos tällainen hampurilaisravintolahenkilö laitettaisikin vaikkapa autonmyyjäksi, niin voisiko se vahingossa kysyä: "Tuleeko mukaan vai ajeletko täällä?" "Mitä bensaa laitetaan?". Tai jos autonmyyjästä tehtäisiin hampurilaismyyjä: "tässäpä olisi vähän käytetty pikmäkki-mallinen hamburgerilainen. Vuosimallia 2000. Ajettu 1m tuota hampurilaistelinettä pitkin alas. Kaikkine lisävarusteineen. Uudet sipulirenkaat on. Käsinkoottu. Näitä tehdään vain 5000kpl vuodessa. Haluaisitteko koemaistaa? Käteisellä vai osamaksulla?"
Lähettäjä: Pentti-eno
Tarina:Puhelinlehtimyyjän(yök,mikä sana!) painajainen
Jokunen aika takaperin lomalla ollessani, jolloin aina nukun pitkään, heräsin klo 11.03 puhelimen pirinään. Raahustin ärtyneenä vastaamaan, tyhmänä kun olin sijoittanut laitteen eteiseen, enkä sängyn viereen, kuten fiksut tekee. "Siitä-ja-siitä lehdestä Se-ja-se, päivää!" Vastasin huomenta, sillä eihän se mikään päiva vielä ollut. "Meillä olisi nyt tällainen erikoistarjous..." alkoi litania. Ennen kuin ruuneperi kerkesi sen pitemmälle, pläjäytin: "Joo,laita tulemaan, kestona." Hetken hiljaisuus,jonka jälkeen änkyttäen:"Niin, tä-tässähän on nyt uutta..." Ja taas minä väliin:"Och samma på svenska",jos vaikka uppoaisi paremmin. Mutta ei, taas änkyttäen:"Si-sivumääräkin on nyt..." Ja taas:"Varmaan osoitteen tiedät, kun kerta puh.nronkin?" "Juu, kyllä..." "Joten, kuulemiin!" ja samantien luuri kiinni. Ei muuta kuin takaisin nukkumaan, luulin, vaan ei. Ei tullut enää uni silmään, vaikka kuinka yritin. Piloille meni loppupäivä, kerralla. Mitä tästä opin? Anna seuraavalla kerralla puhelinlehtimyyjän lukea litania paperiltaan loppuun ja sano vasta sitten juu tai ei. Pääset helpommalla ja saattaa vielä unikin tulla silmään, kun ei adrenaliinia ole veressä niin paljoa.
Lähettäjä: Lahdensuu Petri
e-mail: pelah@saunalahti.fi
Muu: Uhkarohkea
Millainen ihminen on uhkarohkea? Ihanko on uhallakin rohkea? Aina kun on insinööri rakentanut korkean talon, niin eikö jonkun rohkean pidä mennä uhallakin sinne talon katolla ja singota itsensä alas kuin kamikatse. Niin voisi kuvitella että ne uhkarohkeat loppuisivat kun ne sinkoavat itseään alas, mutta ei! Naru on niillä jalassa tai selässä varjo! Ja entäs junan kuljettaja? Tekee (paljon) nurkumatta (paljon) töitä ja saattaa veronmaksajan oikeaan kaupunkiin erehtymättä juuri koskaan. Aina valitsee oikean raiteen ja kääntää vaihdetta kun aikataulussa niin lukee. Niin eikö vaan kuitenkin Keravalla ole raiteilla seisomassa ihmiskunnan häväistys. Siellä seisoo uhkarohkea eikä väisty kuin vasta ihan viimoisella hetkellä. Saapi kunniallinen junan kuljettaja kohtauksen ja meinaa rintalihas jättää pumppauksen väliin, kun kuvittelee että joku on kohta taas henkeä vailla. Käsi jarrukahvalle menee kuljettajalla ennekuin huomaa, että kah! Sehän onkin uhrohkea taas raiteilla töpeksimässä! Silloin lisää kaasua painaa kuljettaja, mutta eihän siitä mitään hyötyä ole kun se rohkea hyppää alta pois. Ja kun juna saapuu Keravan asemalle etuajassa, niin mitä sanoo kuljettaja? Syyttää uhkarohkeaa hän. Ja oikein syyttääkin. Mutta miten käy kunniallisen Keravalaisen veronmaksajan? Myöhästyy junasta hän, kun ovat Helsingissä suuressa viisaudessaan määränneet kuinka kauan juna asemalla seisoo, ja kuinka kauan odotetaan uhkarohkean takia myöhästeleviä. Mitä tekee silloin Keravalainen kansalainen? Istuu asemalla hän pulut ja lyijykynä ilonaan vain. Minä olen käynyt Keravalla. Näin siellä monta kunniallista veronmaksajaa, kun keekoilijat ja hipit taas kuvittelivat ettei Keravasta ole mihinkään.
Lähettäjä: Tero Koskinen
e-mail: tero.koskinen@webmaailma.com
Fakta: Matonkutojat ja arkkitehdit
Minusta tuntuu, että matonkutojat ja arkkitehdit pelaavat jollakin tavalla yhteen (tämä on vahva tunne, ja vahvistuu aina kun käyn vessassa). Useissa taloissa on ovia. Ja mattoja (paitsi varsinkin Amerikassa on kokolattiamattoja). Niin aina kun on kiire vessaan (minulla ei ole useinkaan kiirettä vessaan, mutta esitän että olisi) ja avaa lennossa oven, niin sepä ei aukeakaan! Ovi törmää mattoon ja minä törmään oveen. Sama toistuu vessasta poistuttaessa niin, että varvaskin jää oven ja lattian väliin. Sitten sitä puhuu ovelle rumia, vaikka siinä matossakin on vikaa. (Tästä kimpaantuneena ovi juuttuu mattoon seuraavallakin kertaa, ja kaikki edellä oleva toistuu)
Lähettäjä: PABLO
Juttu: NAISET, MIEHET, KISSAT JA KOIRAT
Naisethan tunnetusti kissaihmisiä ovat ja miehet taasen koirista paremminkin pitävät. Naiset eivät pidä koirista, koska nämä ovat "sellaisia jaloissapyörijöitä ja tekevät vaan temppuja: kantelevat tohveleita ja kauppakassejakin joskus". Mutta kissat ovat heidän mielestänsä ihania "oman tiensä kulkijoita jotka eivät korviaan lotkauta vaikka kuinka äkseeraisi" Oudoksi asian tekee se, että miehissä naiset vihaavat samoja asioita , mistä kissoissa pitävät! Esimerkiksi jos aviosiippa haluaisikin jäädä yöksi ulos toisten poikien ja vähän tyttöjenkin keralla, ei vaimo tätä sulattaisi hyvällä. Taikka jos pyynnöstä huolimatta ei ukkoraiska roskapussia ulos kiikuttaisi niin kohta tulisi imurinputkesta korville! Ja vapaapäivänä miehen kuuluu kuljettaa vaimoa Ikeaan katselemaan lastulevyisiä vaatekaappeja jotka sitten muun perheen jo nukkuessa täytyyn kokoon koplata sellaisella pienellä avaimella. Ei puhettakaan, että mies päivänsä viettäisi ikkunan edessä auringonpaisteessa nukkuen ja sitten illantullen
ulos livahtaisi.
Koiranelämää tämä on..
Lähettäjä: Pentti-eno
Juttu: Auto ja lapset
Kokemuksesta kerron, ei kannata jättää lapsia autoon, edes siksi aikaa, kun teet lottokupongin kioskilla. Ei varsinkaan silloin, kun olet jo sopinut auton myymisestä. Kävi nimittäin näin, että nuoremmalle (4v) kersalle kävi aika pitkäksi, kun ei maisema vaihtunut toivottuun tahtiin. Vaan löytyipä tekemistä. Infantiili alkoi jäytämään purukalustollaan oven verhoilua! Tulos: Tony Halmeen kämmenen kokoinen reikä ovipahvissa, peltiin asti. Kuvitelkaa ostajan ilme kun kysymykseen "Koirako puri?" vastaus oli "Eikun poika..."
Lähettäjä: Paavo Sutinen alias Pensselsson
Mietteitä vapaalla kaasulla
Tsekkaappa http://personal.inet.fi/koti/paavo.sutinen ja siellä Mietteitä vapaalla kaasulla sekä Huvitoimikunta yr näin ensi hätään. Vapaasti otettavissa ovat he, tai ne.
Lahettaja: RemiX
Email: remixart@suomi24.fi
Kertomus: Mennään Bussilla..........
Bussin pysäyttäminen on oma taiteenlajinsa. Näytänkö pysähtymismerkin liian aikaisin, vai liian myöhään. Miten pysäytän juuri oikean bussin, kun ne ajavat yhtenä pitkänä letkana. Pahimmassa tapauksessa oma bussi ryhmittyy vasemmalle kaistalle muiden taakse, jolloin pitäisi ampua hätäraketteja saadakseen katsekontakti kuskiin. Jos muita busseja ei ole häiritsemässä, niin kuskit katselevat järjestäen vasemmalle ja saat seistä lapio suorana lippua heilutellen, kunnes kuski viimetingassa väläyttää vilkkua ja koukkaa pysäkille.
Ovi ei koskaan osu kohdalle. Jos seisot paikallasi, kuski tulkitsee ettet ole
tulossa kyytiin, ja heittää kurat kengillesi. Jos liikut oikealle, niin kuski
painaa kovemmin jarrua, ja jos liikut vasemmalle, niin hän höllää sitä.
Tarkoitus lienee saada ovi vähintään kymmenen metrin päähän paikasta jossa seisot. Millaisen lipun pyydän kuskilta. Jos sanon keskustaan, niin koko bussi nauraa takapenkkiä myöten. Jos sanon kertamaksu, niin kuski vittuilee: "lasten vai aikuisten", ja tietysti maksajan iästä riippumatta. Sitten on vielä seutulippuja ja muita hässäköitä, mutta kuskilta ei apua heru, hän on
kiinnostuneempi vasemmasta sivupeilistä kuin sinusta. Maksu pitäisi suorittaa tasarahalla. Kokeile maksaa satasen setelillä kertamaksu ja kuski kaivaa sinulle ämpärillisen vaihtorahaa takaisin. Laitanko rahat tiskille, vai lyönkö ne kuskille kouraan. Teit niin tai näin, kuski murahtaa ja vittuilee minkä kerkiää. Kun laitoin kahdenkympin setelin tiskille, kuski kehtasi murahtaa: "Suorista se!" Missä vitussa lukee, että rahat viikattuna kiitos, "anteeksi herra kuljettaja, mutta nyt ei tullut mankelia mukaan". Ei ihme, että joku leimaa lippunsa sijasta kuskia nyrkkiraudalla turpaan. Pidä kiinni. Kuskeilla on kiihdytysajajan refleksit ja keilaajan pelisilmä. Pitää saada monta
näyttävää kaatoa. Bussin nytkähtäessä liikkeelle alkaa ihmisflipperi. Yrität
epätoivoisesti poukkoilla kohti takaosaa huomataksesi, että vain
käytävänpuoleisilla penkeillä istutaan, tai niillä matkustaa jonkun ostoskassi.
Kun ystävällisesti pyydät saada istahtaa 'vapaalle' paikalle, niin matkustaja
nousee hitaasti kuin lehmä suosta, mittaillen sinua katseellaan, ikään kuin
arvioiden sinun hygieniatasosi luokitusta. Jos bussi on tyhjä, niin sinusta
tulee automaattisesti spurgumagneetti.
Bussikuskeilla on pirullinen tapa haalia kyytiin kaikki haisevimmat spurgut mitä maa päällään kantaa, ja he kaikki haluavat tulla laulamaan juuri sinulle. Ei auta mikään, spurgun on pakko liimautua kainaloosi kuin kuumemittari. Jos olet hiljaa, olet paska jätkä, jos avaat suusi hän oksentaa siihen. Pahimmassa tapauksessa kuski heittää sinut ulos. Linja-autossa on tunnelmaa, ja sen voi aistia esim. nenällään. Krimi-turkkeihin puetut muumiot miehittävät bussin etuosan, ja he yrittävät peitellä vuotavista kroonikkovaipoista leviävää eteeristä tuoksuaan kaatamalla pullollisen myskiä päällensä. Takapenkillä matkustavalle astmaatikolle tämä on
kuin sinappikaasua, ja hän joutuukin pumppaamaan inhalaattoriaan kuin olisi täyttämässä uimapatjaa. Tunnelmaa ei paranna sekään, että aamukahvin ärsyttämä suolisto saa matkustajat moukaroimaan karmeita lettupieruja. Miksei sitä voinut paukutella bussia odotellessa, pitikö ne parhaat pommit säästellä bussiin? Älä koskaan istu takaovien läheisyydessä. Kun ovet aukeavat, joudut auttamaan äitiä jonka rattaissa istuu 13-vuotias poika. Kiitoksen sanaa ei heru, ja kun yrität takaisin paikallesi, niin hehkeä kassi-alma on taikonut juustosämpyläsi sillivoileiväksi istumalla hajareisin eväskassisi päälle. Jos yrität lukea lehteä bussissa, niin hartioillesi kasvaa äkkiä kaksi päätä lisää. Bussista poistuminen on sekin suuri seikkailu. Bussissa ei ole tapana paljoa puhua, ja katsekontaktia tulee vältellä. Kun joku ikkunapaikkalainen haluaa jäädä pois, hän pomppaa pystyyn kuin jousi ja mitään sanomatta pyyhkii suupielesi takamuksellaan ähkiessään ylitsesi käytävälle. Toinen ihmistyyppi samassa tilanteessa tyytyy vain kyyhöttämään sikiöasennossa ja aina pysäkin kohdalla kuuluu syvä huokaus. Kun sitten tilanne tulee omalle kohdallesi, niin painonappia ei näy missään. Vieressäsi istuva norsu on nukahtanut fiikus sylissään ja ei tee elettäkään siirtyäkseen. Pysäkki häämöttää jo edessä ja et ole päässyt edes käytävälle. Dyykkaat läpi fiikuksen käytävälle huomataksesi, ettei se vitun painonappi edes toimi. Sanot kuskille, että haluat seuraavalla pois ja kuski jarruttaa niin, että etupenkin vanhuksen lasisilmät poksahtavat lentoon kuin samppanjapullon korkit.
Bussi pysähtyy, mutta ovet eivät aukea. Kuskin viimeiset saumat vittuilla: "Poistutaan takaovista". Tällä kertaa bussi sentään pysähtyi. Yleensä se vain hiljentää ja olettaa mummeleiden loikkivan ulos kahdenkympin vauhdissa. Ovathan ne voltteja heittelevät eläkeläiset hilpeän näköisiä, mutta puuhun osuessaan ne voivat haitata kuukkeleiden pesintää.
Oheinen on sähköpostina kiertävä kertomus, en tiedä kirjoittajaa
Lähettäjä: Paavo Sutinen
Tarina: Almanakka?
Almanakka on aika vanha keksintö, kenties jo 1970 luvulta, sieltä asti! Koska Alma on jo aika vanha suomalaisen naisen nimi, voisi almanakankin nimeä nykyaikaistaa, esimerkiksi sanat heidinakka, marja-leenanakka, suvi-annenakka, jonnanakka ja tiinakka olisivat oikein hyviä vaihtoehtoja mielestäni. On muuten typerää sanoa ”mielestäni”, mieli on melkein sama asia kuin sielu tai oikeammin mieli on sama asia kuin ajatus. Miksen edellisen edellisessä lauseessani sanonut ”olisivat oikein hyviä vaihtoehtoja sielustani” tai ”olisivat oikein hyviä vaihtoehtoja ajatuksestani”? Olinpas typerä kun en tätä huomannut! Ja mikä *ittu on nakka?
Lähettäjä: Paavo Sutinen
Juttu: Hevosloimi vai kärpäslätkä?
Hevosloimi: onko se vaatteen tapainen läpyskä muka tehty hevosen nahasta, koska sen nimi on hevosloimi? Ja mitä se hevosrukka siitä loimestaan ajattelee, niinkö että ”tässäpä joutenolokseni kantelen makkaratehtaalle joutuneen hummakaverini hipiää ihollani”. Eikä varmaan olisi mukavaa, jos ihmisen alusasutkin tehtäisiin toisen jo kuolleen ihmisen nahasta, ei olisi!
kärpäslätkä: miten *itussa on hyötyä jostain kärpäslätkästä? Kun kerran hevosloimi tehdään hevosesta, niin siitä voi tulla aika suuri loimi, ehkä jopa kolmen neliömetrin kokoinen, jos se edesmennyt hevonen oli riittävän suuri eikä mikään poni, niin. Niin mitä hyötyä on kärpäslätkällä, koska kärpänen on niin pikkiriikkinen, ettei sen nahasta tehdyllä lätkällä mihinkään osu, en minä ainakaan, eikä meidän mummo, tosin hän onkin jo edesmennyt (onkohan muuten meidän mummosta tehty jollekin alusasuja?).
-
Lähettäjä: Paavo Sutinen
Juttu: Henkivakuutus
Henkivakuutus: kumpaa se tarkoittaa, sitäkö että henki säilyy vaiko ettäkö henki ei sitten säilykään? Vai onko se kenties niin, että vakuutettu vakuuttaa olevansa hengissä päinvastoin kuin joku muu ei enää ole? Tapaturmavakuutus on kai sitten masokisteille ja muille tuomiopäivän hihhuleille tarkoitettu juhlallinen lupaus siitä, että varmuudella jotain sattuu, tai jos ei satu niin ainakin rahat menee…
Lähettäjä: Paavo Sutinen
Juttu: Postikortti
Postikortti: aivan vehkeestä on tämä sana tai oikeammin sen tarkoitus. Pankkikortti esimerkiksi on kortti, jolla asioidaan pankkimaailmassa, Kela-kortilla Kelassa, bussikortilla bussissa jne. Asioidaanko postikortilla Postissa? No ei, ei, sitä me emme tee emme. Vallan typerällä tavalla jätämme postikortin johonkin pieneen laatikkoon tai Postin seinässä olevaan reikeliin päinvastoin kuin muita korttejamme emme jätä. Postin perskuleshan kuljettaa sen kortin useimmiten ihan muualle kuin sinulle, vaikka se kyseinen postikortti on juuri sinun. Jos pankissa tai Kelassa joskus kortti jää tai unohtuu ao. paikkaan, se varmuudella lähetetään sinulle takaisin tai ainakin säilytetään noutoa varten. Säilyttääkö Posti muka juuri sinun postikorttisi? Eipä se sitä tee, vaan ilkeyksissään lähettää sen mahdollisimman kauas luotasi. Kummaa touhua tuo tuollainen.
Lähettäjä: Seppo Nieminen
Juttu: Hinausköysi
Oletteko koskaan miettineet että kun hinausköyden auton tavaratilaan laittaa, siististi kiepille, ja sitten kun sitä tosissaan tarvitsee, niin köysi onkin umpisolmuun mennyt. Ei kuitenkaan temppu toimi, jos kokeeksi peräluukun aukaísette, siistillä kiepillä silloin köysi on.
Fakta: Mikä se pientä ihmistä riivaa...
Mikähän se pientä ihmistä riivaa, kun puunajuun pitäisi ihan väen vängällä päästä. Se ei voi olla normaalia se. Niin ainakin minulle kaikki sanoo. Pojat on aina tuumannu että "Hel*%tin hullu!", kun olen sanonut "Puunaju on hauskaa, ei ole hauskampaa tointa lain.". Mutta kun minä pidän kaikesta siitä, mikä tekee puunajusta helv*¤n hauskaa.
Ajmisesta, ketjujen kilinästä, vaihteissa sekoamisesta, mäkeen jäämisestä, mökkiläisistä, keskellä tietä tulevasta tittiäisestä, puskemisesta, polanteista, kelirikosta, kuormaamisesta, ylityöstä, hiekottamisesta, ylikuormista, persmäistä, hävinneistä pankoista, uusista laaneista, karanneista renkaista ja kaikesta muustakin hauskasta.
Miten siis voi olla mahdollista, ettei joku tästä kaikesta pidä ja riemumielin sitä työkseen tekemään riennä? Minä rientäisin ainakin, jos työpaikan sellaisen saisin. Ihmetelkääpä tekin sitä, että miksi ei.
Lähettäjä: Tuntematon
Pakina: Sellaista mietin nyt
Että mitenkähän se juttu on masokistien kanssa, että tahtovatko ne ollenkaan taivaaseen. Kun siellä on niin autuasta ja ihanaa että viihtyisivätkö ne ollenkaan.
Ehkä miettivätkin he koko elämän ajan ilkeitä ajatuksia ja kanssaeläjänsä syöksevät epätoivoon jotta helvetin pätsiin pääsisivät kärventymään he ja tuskissansa uikuttamaan hamaan iäisyyteen.
Ei tainnut ajatella jumala ihan loppuun asti silloin kun mietti että jospa tänään loisin muutaman masokistin. Ei saa niistä seuraa taivaaseen hän.
Lähettäjä: muurari
Pakina: -
kyllä pitäisi olla johdonmukaisuus huoneidenkin nimeämisessä!
Jos olohuonessa ollaan ja makuuhuoneessa maataan niin maalaisjärjellä ajatellen keittiön pitäisi olla sitten keittohuone ja eteisen esimerkiksi tulohuone. Tai menohuone, voihan sitä olla sekä tulemassa että menemässä.
Mutta kalskahtaa tosin keittiökin hyvältä, sellainen kompakti ja asiallisen tuntuinen sana on se. Ja onhan se aika turha toistaa sitä huonetta jonkun sanan perässä, niinkuin ei tietäisi että se on huone. Jos muutettaisiin kaikki huoneiden nimet keittiön mukaisiksi niin olisi kaikilla hieman kivempaa. Olohuone on olio. Tosin olohuoneessa ei vain olla, nykyään vain telkkaria töllöttää ihmiset. Eli tölliö.
Makuuhuone on makio. Suurin osa ajasta siellä kyllä nukutaan eli nukio.(joskus nussio).
WC voi olla tarpeen mukaan kusio tai paskio. Jos ei mennessään vielä tiedä mitä on tulossa niin voi käyttää yleissanaa ulostio. (lapsilla pissiö tai kakio).
Näin helposti saadaan huoneet yhdenmukaiseksi!
Lähettäjä: Mölkkis
Muu: Laskupäätä!!!
Joku kyseli tuossa laskupiätä... Ja sitähän löytyy!! Eli, jos oletettu ihminen painaa (tai fyysikkojen mielestä ei paina, vaan on massaltaan) 80kg ja juo sillä jollakin ajan jaksolla 40 kg olutta, niin hän tosiaankin hupenee olemattomiin. Perustelen tämän yksinkertaisesti näin: Painoa ei ensin oteta mukaan vaan aloitetaan juonnista. Eli kun 40 kg olutta on juotu, niin se kerrotaan kahdella(koska siis virtsatessa määrä tuntuu kaksinkertaiselta). Siitä saamme pitkällisen ja tarkan laskelmoinnin jälkeen tuloksi 80 kg. Tässä vaiheessa kaivetaan se paino (eli fyysikkojen massa) esille ja sehän oli siis 80 kg. Tästä etenemme niin, että teemme yksinkeratsisen vähennyslaskutoimituksen 80 kg - 80 kg = 0!!! Niin se on ja TUPS vaan kun se henkilö on jo leijailemassa korkeammalla kuin salakavala lintuinfulenssa-virusta kantava (ei siis itse sairastunut) tukkasotka.
Ja nyt joku viisas rupeaa miettimään oikein syvällisesti tätä asiaa ja ne ajatukset kuulu kutakuinkin näin: "Siis anteeksi mitä? Jos henkilö on oletettu, niin hänhän ei paina alunperinkään mitään ja jos tämä henkilö, eli ei kukaan, juo 40 kg olutta, niin jää vain iso lätäkkö ja jos siitä pitää poistaa fyysikkojen massat niin herää kysymys, että kuinka paljon fyysikkoja on? Ja kuinka paljon painaa keskimäärin yksi fyysikko? Ostettavasta oluen määrästä nousee myös kysymys, että jos ja kun olutta ei myydä kiloina vaan vetomitoissa, niin kuinka monta vetomitallista Ei kenenkään pitää ostaa? Ja onko ei kukaan edes työssä käyvä eli onko hänellä tarpeeksi rahaa kuluttaa tuohon suureen olutmäärään? Entäpä kuinka sujuu olemattomalta lastin kantaminen?" <-- Tässä ei ollut vielä puoletkaan viisaan päähän putkahtaneista kysymyksistä, mutta eiköhän me vain tehdä palvelus...öö..vaikka naapurin veikolle ja anneta asian olla. Johan tässä pitäisi ottaa jo niin monta asiaa huomioon (jos olisi viisas), että viisaankin päänsisäiset tavarat menevät solmuun.
Nyt voisi vielä olla liian utelias (niin utelias, että kapsahtaisi pahasti oman nilkan kipeimpään kohtaan) ja klikata TSAP!:n sijasta "Lorahti housuun, pahoittelen"......